Suomen Liitokiekkoliitto - malliesimerkki nuorten vaikutusmahdollisuuksista?

30.03.2019

Suomen Liitokiekkoliitto - malliesimerkki nuorten vaikutusmahdollisuuksista?

Suomen Liitokiekkoliitto on kaikkien liitokiekolla pelattavien lajien kattojärjestö Suomessa - frisbeegolfia lukuunottamatta. Käytännössä toiminta keskittyy tällä hetkellä maailmallakin kovassa nosteessa olevan joukkuelajin, ultimaten, ympärille. Liitokiekkoliiton hallituksen nuorisovastaava Valtteri Kuuranne kertoi nuorten vaikutusmahdollisuuksista ultimaten parissa.

Liitokiekkoliiton kuusihenkisessä hallituksessa on tällä hetkellä neljä alle 30-vuotiaita ja koko hallituksen ikäjakauma on 25-33 vuotta. Kaudella 2019 hallituksessa on puheenjohtaja, nuorisovastaava, viestintävastaava, koulutusvastaava ja kaksi kansallisen sarjatoiminnan kehittämisen vastaavaa.

Hallituksen nuorisovastaava johtaa juniorijaostoa, joka on käytännön junioriasioista vastaava liiton toimielin. Junioriasioita ovat kaikki yksinomaan alle 20-vuotiaita pelaajia koskevat päätökset. Juniorijaosto valmistelee esimerkiksi liiton junioribudjetin, seuratukien kriteerit sekä maajoukkuevalmentajien valinnat. Juniorijaostossa on tällä hetkellä puheenjohtajan lisäksi sarjavastaava, kouluyhteistyövastaava, pelaajaedustaja ja yksi jäsen herättämässä keskustelua siitä, miten seurat saadaan tekemään juniorityötä. Liitolla ei ole palkattua nuorisopäällikköä vaan juniorijaoston puheenjohtajan toimenkuvaan kuuluu myös operationaalisia asioita. Juniorijaoston jäsenistä kaikki ovat alle 30-vuotiaita ja ikäjakauma on 18-29.

Luottamushenkilöiden ikäjakauman perusteella Liitokiekkoliittoa voisi kutsua hyvinkin nuorisovaltaiseksi, mikäli ikärajaksi otetaan LUNKin määrittelemä 30 vuotta, mutta Kuuranne suhtautuu näkemykseen kriittisesti. Kuuranne ei laske itseään nuoreksi vaan määrittelisi nuoren ennemminkin alle 20-vuotiaaksi. Nuori aikuinen taas on hänen mukaansa vähän päälle parikymppinen.

Myös tiukemmin määritellyllä ikärajalla Liitokiekkoliiton toiminnassa on mukana nuoria, kun juniorijaoston pelaajaedustaja on 18-vuotias ja kouluyhteistyövastaava 20-vuotias. Nuorten osallisuutta ei kuitenkaan olla tietoisesti edistetty liitossa, vaan nuoret päätyivät mukaan toimintaan oman aloitteellisuutensa kautta. Käytännössä juniorijaoston toimintaan pääsevät mukaan kaikki halukkaat. Juniorijaoston kautta myös muut nuoret saavat halutessaan äänensä kuuluviin. Lajiyhteisö on pieni, joten viestit kentältä voivat kantautua myös epävirallisia reittejä pitkin.

Nuoria ei erityisesti houkutella liiton toimintaan, mutta liiton ikäjakauma on silti moniin muihin lajiliittoihin verrattuna nuori. Selitys voi löytyä lajiyhteisön rakenteesta. Ultimatelle on tyypillistä, että kaikki lajiyhteisössä mukana olevat ovat myös edelleen aktivisia pelaajia. Esimerkiksi valmentajista valtaosa on pelaajavalmentajia. Lajissa ei ole jatkumoa pelaamisesta muihin tehtäviin vaan pelaamisen loputtua jäädään ennemmin lajiyhteisön ulkopuolelle. Tämä tarkoittaa sitä, että pelaajien ääni kuuluu luonnollisesti vahvasti kaikessa päätöksenteossa, mutta toisaalta vapaaehtoisia on välillä haastavaa löytää. Ultimaten pelaajien keski-ikä on arviolta 28-35 vuotta, joten on luonnollista, että myös vastuuhenkilöt kuuluvat keskimäärin kyseiseen ikäluokkaan - tai nuorempiin. Vanhemmat pelaajat ovat monesti olleet mukana toiminnassa jo useita vuosia ja vastuuta annetaan mielellään uudemmille innokkaille tulokkaille.

Liitokiekkoliitossa on päätöksentekovastuun lisäksi tarjolla muitakin pestejä tarjolla nuorille ja nuorille aikuisille. Esimerkiksi lajiesitelyihin etsitään nimenomaan junioripelaajia vertaisohjaajiksi ja tällä hetkellä avoimen U17-maajoukkueen valmentajat ovat 23- ja 24-vuotiaita. Maajoukkuevalmentajiksi ei erityisesti etsitä nuoria, mutta ikä ei ole esteenä valinnalle.

Vaikka Liitokiekolla ei ole erityisiä toimintamalleja nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi, Kuuranne kokee tärkeäksi, että nimenomaan juniorit päättävät junioriasioista. Juniorijaoston pelaajaedustajan paikasta tavoitellaan tulevaisuudessa pysyvää. Tämä vaatisi Kuuranteen mielestä sitä, että nuoria kannustettaisiin enemmän ja tuotaisiin selkeämmin esille toive saada heitä mukaan liiton toimintaan. Nuoret saattavat nimittäin olla vain epävarmoja omasta osaamisestaan. Haasteena voi olla myös se, ettei liiton toiminta kiinnosta tarpeeksi montaa nuorta. Kuuranne ei osaa sanoa, mikä tekisi liiton toiminnasta vetovoimaista nuorten silmissä, mutta arvelee tiiviin yhteisön ja yli joukkuerajojen syntyvien kaverisuhteiden olevan lajin vetovoiman salaisuus. Ehkä ajatusta voisi hyödyntää myös vastuutehtävien markkinoinnissa.

 
30.03.2019Suomen Liitokiekkoliitto - malliesimerkki nuorten vaikutusmahdollisuuksista?
01.03.2019VAU mukana osallistamassa nuoria
28.11.2018Uusi hallitus kokoontui
07.10.2018Lunkin uusi hallitus on valittu
04.03.2019Vaarallisinta on pysähtyneisyys
03.09.2018Lunk hakee uusia jäseniä!
27.08.2018Stay tuned! Lunk hakee uusia jäseniä!
04.03.2018Lunkin pilottihanke
04.03.2018Lunk mukana Ratsastusliiton nuorisotapaamisessa 8.4