Vaarallisinta on pysähtyneisyys

Maanantai 4.3.2019

”Vaarallisinta on pysähtyneisyys”

Haastattelussa Keilailuliiton puheenjohtaja Perttu Jussila

Kuka olet?

”Olen Perttu Jussila, 27-vuotias Suomen keilailuliiton puheenjohtaja. Minulla on maajoukkuekeilaajan tausta, ja olin mukana vielä vuoden 2016 EM-kisoissa. Opiskelen valtio-oppia, pyöritän keilahallia Tampereella ja olen politiikassa aktiivisesti mukana.”

Miten päädyit tehtävääsi?

”Oikeastaan tieni liiton puheenjohtajaksi lähti siitä, että liiton toiminta oltiin jo pitkään koettu pysähtyneeksi. Vuoden 2015 alussa lähdin vetämään liiton kolmiportaisen päätöksentekorakenteen muutosta kaksiportaiseen liittokokous- ja liittohallitustyyppiseen malliin. Saimme operatiivisen päätösvallan liittohallitukselle ylimääräisen liittokokouksen jälkeen perustetun hallintotyöryhmän esityksestä. Tästä meni kaksi vuotta, ja minut valittiin Keilailuliiton puheenjohtajaksi 25-vuotiaana. Vastaehdokkaita ei ollut. Myös luonteeni saattoi vaikuttaa siihen, että päädyin tehtävään: mieluummin teen itse, jos koen, että jotain on tehtävissä.”

Mitä haasteita tai ennakkoluuloja olet kohdannut nuorena puheenjohtajana?

”Pojittelua tulee vastaan edelleenkin, mutta vähenevässä määrin. Mielestäni suurin haaste on kuitenkin ollut organisaation jähmeys. Monet organisaatiot on rakennettu vuosikymmeniä sitten niin, ettei niissä tapahdu mitään kovin nopeasti. Nykyisin viestintä on kuitenkin todella nopeaa, ja tämä luo haasteita hitaasti muuttuviin organisaatioihin. Olemme kuitenkin saaneet liitossa myös todella paljon oikeita asioita tehtyä. Esimerkiksi ennen operatiivisen päätösvallan siirtämistä liittohallitukselle asioita saatiin vietyä eteenpäin vain kaksi kertaa vuodessa, mikä oli luonnollisesti suuri haaste.”

Miten toiminnasta voitaisiin mielestäsi tehdä vetovoimaisempaa nuorille?

”Mielestäni tärkeintä olisi luoda vaikutusmahdollisuuksia sellaisiin paikkoihin, missä nuoret ovat, eli esimerkiksi kysellä luottamustehtäviin sosiaalisen median kautta. Nykyisin kynnys ottaa yhteyttä lajiliiton johtoon on todella korkea. Toiseksi nuorten täytyy voida kokea lajiliiton toimintatavat enemmän omaksensa. Usein lajiliittojen toimintatavat ovat nimittäin vanhanaikaisia ja sellaisia, mihin nuoret eivät voi samaistua. Kolmanneksi kaivattaisiin mentaliteetin muutosta: lajiliittojen hallituspaikat nähdään valitettavan usein palkintona pitkästä järjestöurasta. Jos kahdeksan hengen hallituksessa on yksi alle 25-vuotias, jolla ei ole niin paljon elinkeinoelämän kokemusta, onko tämä lopulta niin vaarallista? Mielestäni paljon vaarallisempaa on hallituksen pysähtyneisyys.”




Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: osallisuus, lajiliitos, keilailu, yhteistyö, osallistamine, nuoret, lapset, liikunta, urheilu, lunk

VAU mukana osallistamassa nuoria

Perjantai 1.3.2019 klo 23:40

Haastattelussa Nina Peltonen VAU:sta

Lasten ja nuorten liikunnan suunnittelija Nina Peltonen Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta ry:stä kommentoi LUNK:lle näkemyksiään nuorten osallistamisesta VAU:ssa.

Vammaisurheilun ja liikunnan erityisyys

Selkeästi nuorten omaa varjohallitusta tai nuorisoryhmää ei VAU:lla ole, ja hallituksen jäsenten keski-ikä on Peltosen arvion mukaan noin 50-55 vuotta. Alle 30-vuotiaita ei hallituksesta löydy. ”Periaatteessa kaikki nuoriin liittyvä toiminta ohjaa VAU:n toimintaa, ja nuoria osallistetaan käytännön toteutukseen. Mutta sellaista toimintaa, että nuoria suoraan osallistettaisiin päätöksentekoon tai hallitukseen, ei löydy”, kommentoi Peltonen. Nuorten vaikutusmahdollisuudet nähdään VAU:ssa kuitenkin tärkeänä, mutta tekemistä on vielä paljon. ”Kai se on vähän niin kuin peiliin katsomisen paikka, kun sitä ei olla tehty”, Peltonen huokaa. Pienenä puolustuspuheena hän kehottaa kuitenkin miettimään esimerkiksi näkövammaisia, joiden keski-ikä on yli 70 vuotta. Hallituksessa VAU:lla on kuitenkin mukana keski-ikäisiä näkövammaisia. Peltosen mukaan tiettyjä erikoisuuksia täytyykin huomioida, kun puhutaan vammaisurheilusta: ”Vammaisliikunnan ja -urheilun erityispiirteenä on se, että meidän nuoremme ovat jo keski-ikäisiä. Toki kyllähän meillä on toiminnassa mukana myös lapsia. Se, ovatko kaikki heistä kykeneviä tekemään päätöksiä, onkin sitten toinen kysymys.”

Nuorten osallistaminen auttaa toiminnan suunnittelussa

Peltonen näkee nuorten osallistamisen päätöksentekoon positiivisena asiana: nuorten osallistamisesta saa selville, mitä nuoret todella haluavat. Näin nuorille voidaan suunnata sellaista toimintaa, jonka avulla heidät saadaan liikkeelle. Nuorten osallisuuden parantamiseen VAU:ssa hän ehdottaa tiedon lisäämistä, esimerkiksi foorumia, jonne nuoret kutsutaan ja kerrotaan, mitä asioita on tulossa. ”Nuorten osallistamista on, mutta se ei ole systemaattista. Sitten kun projekteja tulee, ne kyllä otetaan mielihyvin vastaan.”

Onnistumisia nuorten osallistamisessa VAU:ssa

Projekteja VAU:lla tosiaan riittää: monia ohjelmia sekä projekteja voidaan käyttää myös hyvinä esimerkkeinä siitä, miten nuorten ääni on saatu järjestön toiminnassa kuuluviin. Yksi VAU:n ohjelmista on valtakunnallinen Valtti-ohjelma, jonka avulla pyritään löytämään erityistä tukea tarvitsevalle lapselle tai nuorelle liikuntaharrastus. ”Ohjelmassa halutaan lasten ääni kuuluviin, vaikka se tulee ohjelman kautta, niin se tulee mielestäni kuuluviin aika hyvin. Lapselta kysytään, mitä hän itse haluaisi harrastaa. Kun saadaan lisää tietoa, mitä lapsi haluaa harrastaa, voidaan tukea ja sparrata näiden lajien lajiliittojen toimintaa, jotta toiminta olisi yhdenvertaisempaa” sanoo Peltonen. Valtteina ja lasten harrastuskavereina toimivat -ketkäpä muutkaan kuin nuoret, jotka ovat Peltosen mukaan myös esimerkkejä lapsille: toinen nuori saa toisen liikkeelle.

VAU:n Nuori Toimija -konsepti taas on kahden vuoden välein oleva kahden viikonlopun koulutuspaketti. Koulutukseen haetaan 12-20 vuotiaita nuoria, jotka haluavat toimia liikunnassa esimerkiksi vapaaehtoisena apuohjaajana tai tuomarina. Koulutusviikonloppujen aikana nuoret saavat tietyt opit sekä kotitehtävän, jonka he suorittavat omassa seurassaan tai vammaisyhdistyksessä. Koulutuksessa on Peltosen mukaan myös sosiaalinen puoli: nuori löytää ystäviä ja uskoo itseensä. Peltosen mukaan osa koulutukseen osallistuneista on jäänyt toimintaan hyvinkin mukaan. ”Ei tarvitse itse olla urheilija, vaan toiminnassa voi jatkaa mukana esimerkiksi apuohjaajana.” Nuoria osallistetaan VAU:ssa myös kutsumalla heitä esittelemään lajiaan erilaisiin lajitietoisuuden lisäämisen esittelypäiviin.

ALPS-urheilutoiminta on Special Olympics järjestelmän kautta toteutettava systeemi, jossa valitaan nuoria esimerkkiurheilijoita viemään omaa lajiaan eteenpäin. Nyt VAU:lla on tavoitteena, että esimerkkiurheilija valittaisiin aina neljän vuoden välein SO:n talvi- ja kesäkisojen jälkeen uudestaan, jotta saataisiin kaikille lajeille edustus ja vaihtuvuutta toimintaan.

SO -puolella on käynnissä myös Youth Innovation Grant -projekti, johon Suomi sai kesällä 2000$ apurahan. Youth Grant-projekteissa keskeisessä asemassa on alle 25-vuotias "Youth leader". Hän ottaa vastuuta projektista, oppii johtajuutta, projektityöskentelyä, suunnittelua, toimii esimerkkinä ja on edistämässä inklusiivista tulevaisuutta. Suomessa projektissa Youth leaderina toimii Anni Lindeman, ja projektin avulla on perustettu Jyväskylään oma yleisurheilukerho erityistä tukea tarvitseville lapsille. ”Youth Innovation Grant-projektit ja apurahat ovat juuri sitä varten, että nuoria osallistettaisiin ympäri maailman mukaan SO:n toimintaan ja mentäisiin kohti parempaa, tasa-arvoista ja suvaitsevaa tulevaisuutta”, kertoo Lindeman.

Suomi haki ja sai apurahan myös Youth Innovation Summittiin eli SO:n maailmankisojen kanssa yhtäaikaa järjestettävään Youth Leader tapaamiseen, joka järjestetään Abu Dhabissa maaliskuussa 2019. Summitissa on mukana yksi alle 25-vuotias, jolla ei ole kehitysvammmaa ja yksi alle 25-vuotias, jolla on kehitysvamma sekä aikuinen mentori. Lindeman on mukana myös tässä kokoonpanossa. ”Meidän projektimme tarkoituksena on alustavasti ensi syksynä vähän kierrellä Suomea esimerkiksi kouluissa ja yliopistoissa ja esitellä Special Olympicsin toimintaa ja kertoa uusille nuorille mahdollisuuksia toimia "Youth leadereina" ja muutenkin mukana Special Olympicsin toiminnassa”, kommentoi Lindeman. 



Jyväskylän Valtti-ohjelman aloitustapaamisessa nuoret pääsivät kokeilemaan Valtti-lastensa kanssa eri aktiviteetteja

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: osallisuus, osallistaminen, urheilu, liikunta, lapset, nuoret, esimerkit

Lunkin kick off

Keskiviikko 28.11.2018 klo 17:02 - Oona-Mari & Petra

 

LUNKin uusi hallitus kokoontui marraskuun lopussa yhteen Kick off:in merkeissä Helsingissä. Viikonlopun aikana tutustuimme toisiimme, kävimme läpi LUNK:in visioita, arvoja ja tavoitteita, kuulimme Nuorten Akatemian sekä LUNK:in historiasta ja toiminnasta aikaisempien vuosien osalta ja kartoitimme tiimin jäsenten vahvuuksia sekä kiinnostuksen kohteita. Lähdimme näiden pohjalta intensiivisesti suunnittelemaan tulevaa ja jaoimme työtehtävät. Paljon hienoja ja toteuttamiskelpoisia ajatuksia ja ideoita putkahteli tiimiltä esiin. Vaikuttaa siltä, että yhteinen ”punainen lanka” tulevan toimintamme ydinkohdista alkoi muodostua ja saimme luotua konkreettisia toimintatavoitteita jo lähitulevaisuudelle.   

Viikonloppu oli kokonaisuudessaan erittäin inspiroiva! Hallituksen toiveet ja tavoitteet toiminnalle vastasivat hyvin LUNK:in visioihin, arvoihin ja tavoitteisiin. Uusi hallitus vaikuttaa olevan energinen ja motivoitunut, joten tältä pohjalta on hyvä lähteä edistämään nuorten aseman vahvistamista liikunnan ja urheilun päätöksenteossa! Seuraava tapaaminen onkin suunniteltu jo tulevan vuoden alkuun, jolloin pääsemme taas kasvokkain päivittelemään tilannetietoja työstettävien projektien suhteen!

Olkaahan kuulolla, ottakaa lunkisti ja muistakaa ottaa myös intagram-tilimme @otalunkisti seurantaan! J  

-       Oona-Mari ja Petra

Kommentoi kirjoitusta.